Mun elämä on kuin soliseva puro keväällä, kun jäät ovat juuri sulaneet.

Se täyttyy vedestä ja virtaa voimakkaammin kuin koskaan aikaisemmin.

Tunnen oikeasti jotakin, en vain ole varma mitä se on.
Ei, en ole päättänyt vielä. 

Toisinaan mun elämä juoksee kaiken ohi. 

Silloin olen kaiken ulkopuolella, eikä millään ole väliä ei edes sinulla.

Niinä päivinä en saa otetta mistään.

Silloin olen yhtä turha siinä missä ovat linnut sekä sudetkin.

Tänä yönä leijun kehoni ulkopuolella,

juon teetä pilvissä ja nauran teille.

Mä olen taas onnellinen.